Valotuslukitus, kuvataajuus ja suljinaika: kolme termiä selkeästi

Kun avaat puhelimen kamerasovelluksen tarkemmat asetukset, ruudulla on lyhenteitä ja lukuja, joita kukaan ei ole selittänyt. Moni aloittelija jättää ne rauhaan ja luottaa automatiikkaan, mikä on järkevää, kunnes kuva alkaa vilkkua, kirkastua kesken otoksen tai pehmentyä liikkeessä. Silloin on hyvä tietää, mistä asetuksesta ongelma johtuu.

Olen opettanut näitä asioita vuosia, ja huomaan saman kaavan joka kurssilla: ymmärrys syntyy yhdestä kuvasta, ei määritelmästä. Siksi käyn tässä läpi kolme termiä ja liitän jokaisen havaintoon, jonka voit tehdä omalla puhelimellasi vaikka heti. Mitään erikoisvarusteita et tarvitse, riittää puhelin ja hetki aikaa ikkunan ääressä näinä syksyisinä viikkoina, kun valo muuttuu nopeasti.

Kuvataajuus kertoo, kuinka monta yksittäistä kuvaa video sisältää sekunnissa. Se merkitään lyhenteellä fps. Yleisin valinta on 25 tai 30 kuvaa sekunnissa, ja 50 tai 60 antaa sulavamman liikkeen sekä mahdollisuuden hidastaa kuvaa jälkeenpäin. Mitä suurempi luku, sitä enemmän tallennustilaa video vie.

Sääntö on yksinkertainen: valitse taajuus ennen kuvaamista ja pidä se samana koko projektissa. Jos yhdistät samaan leikkeeseen otoksia eri taajuuksilla, liike alkaa nykiä, vaikka kuvaus olisi sinänsä onnistunut. Suomessa sähköverkon taajuus on 50 hertsiä, joten sisävalaistuksessa 25 tai 50 kuvaa sekunnissa välttää usein valon välkkymisen. Kokeile molempia lampun alla ja katso tulos ruudulta.

• 25 tai 30 fps: tavallinen puhe ja haastattelu
• 50 tai 60 fps: nopea liike ja hidastus
• Sama taajuus kaikissa saman videon otoksissa

Suljinaika tarkoittaa sitä, kuinka kauan kennoa valotetaan yhden ruudun ajan. Lyhyt suljinaika pysäyttää liikkeen terävästi, pitkä jättää liikkeeseen pehmeää sumua. Elokuvamainen tuntuma syntyy yleensä, kun suljinaika on noin kaksinkertainen kuvataajuuteen nähden, esimerkiksi 1/50 sekuntia kun kuvaat 25 kuvaa sekunnissa.

Monessa puhelimessa suljinaika säätyy vain manuaalitilassa tai erillisellä kuvaussovelluksella. Jos et saa sitä käsin, älä huolestu: automatiikka valitsee yleensä kohtuullisen arvon. Tilanteen muuttuessa se kuitenkin korjaa itseään kesken otoksen, ja juuri sen huomaat kirkkauden heilahteluna. Kun tiedät termin, tiedät myös, että heilahtelun voi estää lukitsemalla valotuksen ja tarkennuksen kosketuksella.

Valotuksen lukitus tarkoittaa, että puhelin lopettaa kirkkauden jatkuvan säätämisen ja pitää nykyisen arvon. Useimmissa puhelimissa lukitus tehdään painamalla ruutua pitkään kohdassa, jonka haluat oikein valotetuksi. Ruutuun ilmestyy yleensä merkintä lukituksesta. Samalla lukittuu tavallisesti myös tarkennus.

Hyödyllinen harjoitus: kuvaa ystävää ikkunan vieressä ja pyydä häntä kääntymään välillä valoa kohti ja välillä poispäin. Ensin ilman lukitusta, sitten lukituksen kanssa. Ero näkyy heti: ilman lukitusta tausta ja kasvot vuorottelevat kirkkaina ja tummina. Lukitus ei ratkaise vastavaloa, mutta se pitää kuvan rauhallisena, ja rauhallinen kuva on leikkausvaiheessa paljon helpompi käsitellä.

• Paina pitkään kohtaa, jonka haluat oikein valotetuksi
• Tarkista, että lukituksen merkintä pysyy ruudulla
• Vapauta lukitus, kun valo tai rajaus muuttuu

Moni puhelin tarjoaa kuvanvakautuksen, joka tasoittaa pieniä käsiliikkeitä. Se toimii hyvin kävellessä ja lyhyissä otoksissa, mutta vakautus rajaa kuvaa hieman, jolloin kuvakulma kapenee. Jos kuvaat tilaa, jossa joudut seisomaan lähellä seinää, huomaa tämä jo ennen kuin aloitat.

Jalustalla vakautus kannattaa usein kytkeä pois, koska se voi yrittää korjata liikettä, jota ei ole, ja tuottaa pientä keinumista. Kokeile samaa kohdetta molemmilla asetuksilla ja vertaa. Käsivaralla ota kyynärpäät kiinni vartaloon ja liiku polvet hieman koukussa, niin vakautus saa vähemmän korjattavaa. Nämä pienet valinnat tekevät enemmän kuin kallis lisävaruste, ja ne ovat ilmaisia.