Päivänvalokuvauksen yleisimmät virheet ja miten ne vältetään

Yleisin virhe on asettaa haastateltava ikkunan eteen niin, että kirkas ikkuna on hänen takanaan. Puhelimen valotus mittaa kirkkaan taustan mukaan, ja kasvot painuvat siluetiksi. Kuva näyttää ruudulla hyväksyttävältä, mutta jälkikäteen kasvojen ilmeitä ei erota.

Käännä tilanne toisin päin. Aseta kuvattava sivuttain ikkunaan nähden tai niin, että ikkuna on kameran takana tai sen vieressä ja valo osuu kasvoihin. Pieni kulman muutos ratkaisee enemmän kuin mikään asetus.

Jos ikkunan eteen on pakko jäädä, koputa kuvattavan kasvoja kuvaruudulla ja vedä valotusta ylöspäin, kunnes kasvot ovat luonnollisen vaaleat. Tällöin tausta palaa vaaleaksi, mutta puhuva ihminen säilyy kuvan pääasiana.

• Ikkuna kameran takana tai sivulla, ei kuvattavan takana
• Tarkista kasvojen kirkkaus ruudulta ennen nauhoitusta
• Lukitse valotus, kun olet löytänyt sopivan

Suora aurinko ikkunasta tai ulkona keskipäivällä tekee silmäkuopista tummat ja nenän alle terävän varjon. Moni kuvaa silti ensimmäisessä sopivassa paikassa miettimättä, mistä valo tulee. Syksyn matala aurinko on kaunis, mutta se liikkuu nopeasti ja muuttaa varjot kesken haastattelun.

Hae pehmeää valoa. Pilvinen päivä toimii kuin iso hajotin, ja ikkunan viereen riittää usein ohut valkoinen verho suoran auringon taittajaksi. Ulkona etsi varjoisa seinusta, jossa valo tulee avoimelta taivaalta mutta ei suoraan auringosta.

Voit myös täyttää varjot ilman erillisiä valoja. Pidä valkoista paperia tai vaaleaa kangasta kuvattavan toisella puolella, jolloin se heijastaa valoa tummalle puolelle. Kokeile ensin muutama sekunti ja katso, kuinka paljon kasvot pehmenevät.

• Verho tai ohut kangas pehmentää suoran auringon
• Valkoinen pinta täyttää tumman puolen
• Vältä keskipäivän aurinkoa ulkona

Syksyllä pilvet kulkevat nopeasti, ja yksi kuvausjakso voi sisältää sekä kirkkaan että synkän hetken. Jos puhelin säätää valotusta automaattisesti, kuvan kirkkaus pomppii, ja leikkauksessa saman kohtauksen pätkät näyttävät eri päivistä.

Lukitse valotus ja tarkennus ennen kuin aloitat. Useimmissa puhelimissa saat lukituksen pitämällä sormea kuvaruudulla kohdassa, jonka haluat pitää vakiona. Näin kirkkaus pysyy samana, vaikka pilvi liukuu auringon eteen.

Suunnittele myös kuvausjärjestys valon mukaan. Kuvaa ulkokohtaukset aikaisin, kun valo on vielä käytettävissä, ja jätä sisäkuvat ikkunavalolla loppupäivälle. Ota samaan paikkaan useampi otto peräkkäin, jotta valo pysyy mahdollisimman samanlaisena.

• Lukitse valotus ja tarkennus ennen nauhoitusta
• Kuvaa saman kohtauksen otot peräkkäin
• Ulkokuvat ensin, sisäkuvat myöhemmin

Huoneessa palaa katon lamppu ja ikkunasta tulee päivänvaloa. Lampun valo on keltaisempaa, päivänvalo sinertävämpää, ja iho näyttää kuvassa epätasaiselta. Tätä virhettä ei huomaa silmillä, koska aivot tasoittavat värit, mutta kamera ei.

Sammuta huoneen lamput ja käytä vain ikkunavaloa, kun kuvaat päivällä. Jos huone jää liian tummaksi, siirrä kuvauspaikka lähemmäs ikkunaa sen sijaan, että sytyttäisit lisävaloja. Yksi valonlähde on aina helpompi hallita kuin kaksi.

Jos kuvaat illansuussa ja joudut käyttämään lamppuja, jätä ikkunaverhot kiinni ja luota pelkästään sisävaloon. Tarkista kuvasta, että ihon sävy näyttää luonnolliselta, ja pidä saman kohtauksen valaistus samana alusta loppuun.

• Sammuta sisälamput päivänvalokuvauksessa
• Valitse yksi valonlähde per kohtaus

Moni luottaa siihen, että kuva näyttää hyvältä pienellä ruudulla, ja huomaa ongelmat vasta koneella. Vastavalo, kasvojen tummat kohdat ja palaneet ikkunat kannattaa havaita kuvauspaikalla, kun korjaus vie minuutin eikä uusintakuvaus koko iltapäivää.

Ota jokaisen uuden paikan alussa lyhyt koeotto ja katso se ääni päällä. Pysäytä kuva kohtaan, jossa kuvattava puhuu, ja tarkista kasvot, tausta ja ikkunan kirkkaus. Hyvä tapa on vertailla kuvaa silmin: onko jotain, mikä häiritsee heti ensimmäisellä silmäyksellä.

Tee tästä tapa, ei poikkeus. Kolmen sekunnin koeotto jokaisessa paikassa tuo enemmän kuin yksikään lisävaruste, ja sama tarkistus kuuluu kuvauspäivän tarkistuslistaan valmistelun ja kuvaamisen väliin.

• Koeotto jokaisessa uudessa paikassa
• Pysäytä kuva ja katso kasvot sekä ikkuna

Kun kuvaus onnistuu, moni jatkaa seuraavaan työhön muistamatta, mikä valossa toimi. Seuraavalla kerralla sama huone, sama kellonaika ja sama vastavalo yllättävät uudelleen. Pieni muistiinpano säästää paljon aikaa.

Kirjaa kuvauslistan reunaan, mistä ikkunasta valo tuli, mihin suuntaan kuvattava katsoi ja mikä kellonaika oli paras. Merkitse myös, mikä ei toiminut. Muutaman kuvauskerran jälkeen sinulla on oma lyhyt opas tutuille tiloille.

Näin päivänvalokuvauksen virheet muuttuvat toistettaviksi ratkaisuiksi. Kun tiedät, että toimiston itäikkuna on paras aamupäivällä ja olohuoneen vastavalo vaatii käännön, voit suunnitella kuvauksen etukäteen ja keskittyä sisältöön.

• Kirjaa valon suunta ja kellonaika
• Merkitse myös se, mikä ei toiminut